Kulttuurilähtöisen tuotteen valmistuksen näytön parissa ollaan vietetty viimeisin jakso koulussa.
Suunnittelu lähti siitä, että valittiin joku itseä kiinnostava kulttuuri ja haettiin siitä inspiraatiota tulevaan tuotteeseen. Idean lähtökohtana toimineen kulttuurin ei tarvinnut välttämättä näkyä valmiissa tuotteessa selvästi, mutta joku ajatuskulku oli siinä hyvä olla mukana.
Valitsin itse karjalaisen kulttuurin ja valmistettavaksi vaatteeksi housut itselleni. Karjalassa käytettiin aiemmin vaatetuksessa paljon villaa, ja se sai minut selailemaan villakankaita näihin housuihin. Päädyin Kangastukun tummanruskeaan villasekoitekankaaseen edullisen hinnan ja kivan pintakuvioinnin takia.
Suunnittelu lähti siitä, että valittiin joku itseä kiinnostava kulttuuri ja haettiin siitä inspiraatiota tulevaan tuotteeseen. Idean lähtökohtana toimineen kulttuurin ei tarvinnut välttämättä näkyä valmiissa tuotteessa selvästi, mutta joku ajatuskulku oli siinä hyvä olla mukana.
Valitsin itse karjalaisen kulttuurin ja valmistettavaksi vaatteeksi housut itselleni. Karjalassa käytettiin aiemmin vaatetuksessa paljon villaa, ja se sai minut selailemaan villakankaita näihin housuihin. Päädyin Kangastukun tummanruskeaan villasekoitekankaaseen edullisen hinnan ja kivan pintakuvioinnin takia.
Housuja en halunnut kuositella vanhan tyylin mukaan, vaan yhdistää mennyt ja nykyinen aika itseni näköiseksi kokonaisuudeksi.
Kiireisille ihan heti alkuun sovituskuvat valmiista housuista (kuvaajana Harjassuden blogisti).
Tämä villasekoitekangas on ihanan ohutta, sileää ja laskeutuvaa. Erittäin miellyttävä materiaali päällä, mutta näyttääkin sitten joka ikisen kiristävän kohdan korostetusti. Vyötärökaitaleen toiselle puolelle muodostuu pienet poimut, vaikka kuinka tarkka olin leikkuun ja ompelun kanssa. Käytössä niihin ei niin kiinnitä huomiota, mutta kuvat paljastaa armotta. Etutaskun kohdalta kuvan perusteella voisi kuvitella kiristävän pahastikin, mutta alla minulla oli erittäin tarttuvat ja sähköiset sukkahousut... Samoten litsin alapuolelle ilmestyy viikset, minkä alkulähteeksi paikansin litsin kohdalle tulevat paksut saumakerrokset ja saumanvarojen käännökset puolelta toiselle. Tämäkään kohta ei luonnossa mielestäni ole noin häiritsevä, ja sain niitä silittämällä aavistuksen hävitettyä.
Lahkeensuihin halusin ehdottomasti kuminauhat. En pidä siitä, että lahkeensuut lepattaa toisiaan vasten tai jää kantapään alle.
Taakse tein kaitaletaskut. Nämä oli minulle ihan uusi tuttavuus, ja hetken sainkin pähkäillä näiden kanssa. Alempaa löytyy taskun valmistus vaihe vaiheelta kuvattuna.
Vielä lähikuvaa sivusta.
Vyötärökaitaleen sisäpuolelle tulevaan lappuun halusin muistoksi housujen nimen ja valmistumispäivämäärän. Vyötärön vuori kierrätyspuuvillaa.
Tästä tämä lähti. Valmiina oli jo housujen peruskaavat ja lakanaproto. Kuosittelin suunnitelmani mukaan kaavat näille housuille ensin 1:4 koossa ja sitten täydessä koossa. Astetta pidemmälle viedyt protot tein villakangasjäljitelmästä, harjoittelin näihin jo oikeanlaiset taskut ja vetoketjuhalkion. Istuvuus tuntui erittäin hyvältä, joten kaavaa tai kuosittelua ei tarvinnut onneksi enää muuttaa.
Kaavat taitetulla kankaalla. Kuten huomaatte, otin kankaan riittävyyden varman päälle..
Nyt päästäänkin takataskujen tekoon. Takalahkeen oikealle puolelle, merkittyyn kohtaan, asetetaan kaitaleet muodostava kappale (mikä on jo tuettu ja huoliteltu ylä- ja alareunoista). Taskunsuu on piirretty tarkalleen siihen kohtaan kuin sen halutaan tulevan, suorat ompeleet ommellaan 1cm tämän viivan ylä- ja alapuolelle.
Keskelle leikataan reikä, mitä jatketaan reunoista kulmia kohti. Nyt voidaan kääntää kaitalekappale nurjalle.
Lipareita taitetaan keskelle päin niin, että muodostuu tällaiset:
Ja niiden pitäisi näyttää oikealta puolelta tältä:
Lipareet silitetään huolellisesti. Lipareiden sisään jäävät sv:t silitetään auki, näin lopputulos on siisti ja tasainen.
Taskun sisältä kurkkaava kappale on nimeltään varjokappale. Varjokappaleiden alareunoihin ommellaan varsinaiset taskupussit, tein ne liukkaasta vuorikankaasta. Taas silitellään saumanvaroja auki.
Varjokappaleen puoleinen reuna ommellaan kaitalekappaleen yläreunaan, ja vuorikankaan puoleinen reuna taas alareunaan. Silitellään lisää saumanvaroja auki, ja lopuksi voidaan saumuroida taskupussin sivut.
Alla olevasta kuvasta näkyy vielä kaitalekappaleiden leikkauksessa muodostuneiden kolmioiden tikkaus kaitalekappaleen puolelle kiinni.
Ja näin on takatasku valmis! Aluksi tämä vaikutti sekavalta ja hankalalta, mutta ihanalta tuntui, kun homma viimein aukeni ja hoksasin jutun jujun. Alla vielä poikkileikkauskuva havainnollistamaan.
Etutaskut onkin paljon simppelimpi tehdä. Taskupussin vuorikappale asetetaan etulahkeen päälle op:t vastakkain, ommellaan taskunsuu ja käännetään vuori nurjalle. Taskunsuu silitetään ja tikataan siististi. Taskupussin näkyviin jäävä osa asetetaan vuorikappaleen päälle ja saumuroidaan taskun pohja.
Kas näin:
Nyt päästään jo ompelemaan lahkeiden sivusaumat. Silitetään sv:t takalahkeen puolelle, ja tikataan taskusta alaspäin.
Tässä vaiheessa multa loppui kännykästä koululla virta, joten tutoriaali rajoittuu tähän. :)
Vetoketjuhalkion ompelussa oli omat kommervenkkinsä, siinä sai tosissaan keskittyä, harsia ja silittää, että lopputulos oli siisti. Mutta selvisin!
Housuihin olen erittäin tyytyväinen. Jokainen kohta ei ole täydellinen, mutta näistä tuli jo nyt uudet lempihousut.
