sunnuntai 26. helmikuuta 2017

Messureissu ja tarveompelua

Mulle tuli mielettömän hieno mahdollisuus päästä töihin Neenuskan mukana Tukholman Sy & Hantverks festivaleille helmikuussa. Riemusta kiljuen lupauduin, mutta vieraalla kielellä asiakaspalvelu jännitti melkoisesti, kun asiakaspalvelukokemusta ylipäätään on vielä niin vähän. 
Koulussa viimeiset kuukaudet on ehkä himppasen stressanneet, joten irtiotto teki erittäin hyvää. Reissusta oli myös erittäin paljon hyötyä ajatellen ammattia.

Menomatkalla laivassa Anna Puu esiintyi, taitava artisti!



Seuraavana aamuna Tukholmassa suunnattiin suoraan messuhallille ja pistettiin oma nurkkaus pystyyn. Samaan Indien syssyyn tuli perästä vielä Ikasyr, PaaPii ja Käpynen. Torstai käytettiin aika rauhalliseen tahtiin myyntipaikan valmisteluun, ja minä toistelin hiljaa mielessäni, että selviät tästä hengissä...

Ihanaa oli myös nähdä, että vuosi sitten työharjoittelussa suunniteltu hamesarja jatkaa eloaan, siinä niillä on luonteva paikka Neenuskan paitojen vieressä. Väkisinkin hymyilytti, kun seurasi vierestä asiakkaiden reaktioita hameet nähdessään. :)

Täyttä tohinaa piisasi perjantaista sunnuntaihin, kaikki jännitys asiakaspalvelusta katosi heti perjantaina aamulla. Ihania kohtaamisia, innostavia ompeluharrastajia, ja myös ihana Indien porukka! Kolmantena päivänä lähti viimein ruotsikin tulemaan englannin lisäksi, yllättävän paljon sitä kuitenkin ymmärsi, vaikka äärimmäisen harvoin tulee vapaaehtoisesti käytettyä.
Tämmöisen reissun täytyisi ehdottomasti kuulua opetussuunnitelmaan käsityöalalla.

Tältä sitten näytti sunnuntai-iltana meidän myyntipiste, kiireellä kamat kasaan ja satamaan. Illan päätteeksi herkuteltiin laivan buffetissa, aamulla aikaisin ylös ja automatkan jälkeen kouluun.

Hillitsin itseni messuilla aika hyvin (eli opiskelijabudjetti hillitsi väkisin), mukaan tarttui vain resoreita eri väreissä. Nämä alla olevat housut on odotelleet sopivaa resoria jo hetken, lahkeet koottu joustocollegen jämäpaloista. Kaavana Ottobren High Jump koossa 98.
Kuopus päätti luopua vaipoista ihan tässä hiljattain, joten helposti puettavia vaihtohousuja tarvitaan.



Toistanko ehkä hieman itseäni? Karkkicollegea jälleen, kaava ja koko sama kuin ylemmissä housuissa.


Vielä esikoiselle Ottobren Happy Trio koossa 128. Tein etukappaleen kokonaisena ja jätin taskun pois, napit vaihdoin muovineppeihin. Hupun lakisauman tein litistettynä, josko näyttäisi nätimmältä nurjaltakin, kuin pelkkä saumurin sauma.

Tässä kokeilin ensimmäistä kertaa omaa kantinkääntäjää vaatteeseen, sitä teipattavaa mallia. Tilasin sen Aliexpressistä, hintaa postikuluineen tuli kympin verran. Luulin tilanneeni kolminkerroin kääntävän, mutta tulikin nelinkertainen, enkä pidä niin paksusta kantista. Netin ihmeellisestä maailmasta onneksi löytyi niksi, että kun hiuspinnin ympärille pyörittää paperia ja tunkee sen tiettyyn kohtaan kapinetta, tulee siitä kolminkerroin kääntävä. Jipii, eikun kokeilemaan!
Kolminkertaista kyllä tuli, mutta mua häiritsee suuresti se, että kääntäjä kiristää kanttia mun makuun ihan liikaa. En halua yhtään poimuja enkä kiristävää vaikutelmaa, mutta kantti ei saa myöskään olla löysä. Käsin kääntämällä saan tismalleen sellaisen kireyden, kuin tahdon. Trikoota tuskin tulen sillä kanttaamaan, mutta tähän joustocollegeen se toimi ihan kohtuullisesti. Vaikka jälki ei ole kontrollifriikin makuun täydellistä, niin ainakin nopeaa sillä oli kantata!

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Itelle kaikkea ihanaa

Omat kaavat pääsi käyttöön, kun tein itselleni pitkästä aikaa rentoa käyttövaatetta. Tämän postauksen kaikki kuviolliset trikoot Neenuskalta.
Jo aiemmin kuosittelin omista housukaavoista collegehousut. Tällä kertaa tein trikoiset, nyt jätin kokonaan saumanvarat pois. Takamuksen päällä kulkee koristeommel, yksinkertaiset taskupussit on tikattu lahkeisiin ja vyötäröllä on kuminauhan lisäksi nauhakuja. Vielä ei ole nauhaa, sopivan väristä ei löytynyt omista varastoista. Näissä on myös edellisiin verrattuna matalempi vyötärökaitale, syynä ihan vaan resorin rajallinen määrä.





Oman neulepaidan peruskaavan pohjalta kuosittelin vuosi sitten tuubikauluspaidan. Samaa kaavaa käytin nytkin, mutta kauluksesta tein kietaisumallisen. Lisäksi halusin ehdottomasti taskut, ja koska olen nyt kovasti viehättynyt noista kaitaletaskuista, niin luonnollisesti sellaiset sitten siihen laitoin.

Tämä seuraava on muuten samanlainen kuin edellinenkin, mutta kaulusta muokkasin vielä hieman. Kertakaikkisen kaunis kuosi tässä!

 

maanantai 19. joulukuuta 2016

Kulttuurilähtöisen tuotteen valmistus: Karelia-housut

Kulttuurilähtöisen tuotteen valmistuksen näytön parissa ollaan vietetty viimeisin jakso koulussa.
Suunnittelu lähti siitä, että valittiin joku itseä kiinnostava kulttuuri ja haettiin siitä inspiraatiota tulevaan tuotteeseen. Idean lähtökohtana toimineen kulttuurin ei tarvinnut välttämättä näkyä valmiissa tuotteessa selvästi, mutta joku ajatuskulku oli siinä hyvä olla mukana.

Valitsin itse karjalaisen kulttuurin ja valmistettavaksi vaatteeksi housut itselleni. Karjalassa käytettiin aiemmin vaatetuksessa paljon villaa, ja se sai minut selailemaan villakankaita näihin housuihin. Päädyin Kangastukun tummanruskeaan villasekoitekankaaseen edullisen hinnan ja kivan pintakuvioinnin takia.
Housuja en halunnut kuositella vanhan tyylin mukaan, vaan yhdistää mennyt ja nykyinen aika itseni näköiseksi kokonaisuudeksi.

Kiireisille ihan heti alkuun sovituskuvat valmiista housuista (kuvaajana Harjassuden blogisti).
Tämä villasekoitekangas on ihanan ohutta, sileää ja laskeutuvaa. Erittäin miellyttävä materiaali päällä, mutta näyttääkin sitten joka ikisen kiristävän kohdan korostetusti. Vyötärökaitaleen toiselle puolelle muodostuu pienet poimut, vaikka kuinka tarkka olin leikkuun ja ompelun kanssa. Käytössä niihin ei niin kiinnitä huomiota, mutta kuvat paljastaa armotta. Etutaskun kohdalta kuvan perusteella voisi kuvitella kiristävän pahastikin, mutta alla minulla oli erittäin tarttuvat ja sähköiset sukkahousut... Samoten litsin alapuolelle ilmestyy viikset, minkä alkulähteeksi paikansin litsin kohdalle tulevat paksut saumakerrokset ja saumanvarojen käännökset puolelta toiselle. Tämäkään kohta ei luonnossa mielestäni ole noin häiritsevä, ja sain niitä silittämällä aavistuksen hävitettyä.
Lahkeensuihin halusin ehdottomasti kuminauhat. En pidä siitä, että lahkeensuut lepattaa toisiaan vasten tai jää kantapään alle.



Taakse tein kaitaletaskut. Nämä oli minulle ihan uusi tuttavuus, ja hetken sainkin pähkäillä näiden kanssa. Alempaa löytyy taskun valmistus vaihe vaiheelta kuvattuna.




Vielä lähikuvaa sivusta.


Vyötärökaitaleen sisäpuolelle tulevaan lappuun halusin muistoksi housujen nimen ja valmistumispäivämäärän. Vyötärön vuori kierrätyspuuvillaa.


Tästä tämä lähti. Valmiina oli jo housujen peruskaavat ja lakanaproto. Kuosittelin suunnitelmani mukaan kaavat näille housuille ensin 1:4 koossa ja sitten täydessä koossa. Astetta pidemmälle viedyt protot tein villakangasjäljitelmästä, harjoittelin näihin jo oikeanlaiset taskut ja vetoketjuhalkion. Istuvuus tuntui erittäin hyvältä, joten kaavaa tai kuosittelua ei tarvinnut onneksi enää muuttaa.


Kaavat taitetulla kankaalla. Kuten huomaatte, otin kankaan riittävyyden varman päälle..


Nyt päästäänkin takataskujen tekoon. Takalahkeen oikealle puolelle, merkittyyn kohtaan, asetetaan kaitaleet muodostava kappale (mikä on jo tuettu ja huoliteltu ylä- ja alareunoista). Taskunsuu on piirretty tarkalleen siihen kohtaan kuin sen halutaan tulevan, suorat ompeleet ommellaan 1cm tämän viivan ylä- ja alapuolelle.



Keskelle leikataan reikä, mitä jatketaan reunoista kulmia kohti. Nyt voidaan kääntää kaitalekappale nurjalle.




Lipareita taitetaan keskelle päin niin, että muodostuu tällaiset:



Ja niiden pitäisi näyttää oikealta puolelta tältä:



Lipareet silitetään huolellisesti. Lipareiden sisään jäävät sv:t silitetään auki, näin lopputulos on siisti ja tasainen.


Taskun sisältä kurkkaava kappale on nimeltään varjokappale. Varjokappaleiden alareunoihin ommellaan varsinaiset taskupussit, tein ne liukkaasta vuorikankaasta. Taas silitellään saumanvaroja auki.


Varjokappaleen puoleinen reuna ommellaan kaitalekappaleen yläreunaan, ja vuorikankaan puoleinen reuna taas alareunaan. Silitellään lisää saumanvaroja auki, ja lopuksi voidaan saumuroida taskupussin sivut.

Alla olevasta kuvasta näkyy vielä kaitalekappaleiden leikkauksessa muodostuneiden kolmioiden tikkaus kaitalekappaleen puolelle kiinni.



Ja näin on takatasku valmis! Aluksi tämä vaikutti sekavalta ja hankalalta, mutta ihanalta tuntui, kun homma viimein aukeni ja hoksasin jutun jujun. Alla vielä poikkileikkauskuva havainnollistamaan.


Etutaskut onkin paljon simppelimpi tehdä. Taskupussin vuorikappale asetetaan etulahkeen päälle op:t vastakkain, ommellaan taskunsuu ja käännetään vuori nurjalle. Taskunsuu silitetään ja tikataan siististi. Taskupussin näkyviin jäävä osa asetetaan vuorikappaleen päälle ja saumuroidaan taskun pohja.


Kas näin:

Nyt päästään jo ompelemaan lahkeiden sivusaumat. Silitetään sv:t takalahkeen puolelle, ja tikataan taskusta alaspäin.


Tässä vaiheessa multa loppui kännykästä koululla virta, joten tutoriaali rajoittuu tähän. :)
Vetoketjuhalkion ompelussa oli omat kommervenkkinsä, siinä sai tosissaan keskittyä, harsia ja silittää, että lopputulos oli siisti. Mutta selvisin!

Housuihin olen erittäin tyytyväinen. Jokainen kohta ei ole täydellinen, mutta näistä tuli jo nyt uudet lempihousut.

perjantai 25. marraskuuta 2016

Rokkistarat

Pikapostaukseen peruspaitoja. Kummipojalle ja omalle keskimmäiselle samanlaiset paidat, isompi kokoa 116 ja pienempi 98.
Komea trikoo Neenuskalta, erittäin mieleinen pienille pojille.



 


maanantai 26. syyskuuta 2016

Koulun avajaiset

Koulullamme vietettiin virallisia avajaisia viime viikon loppupuolella. Ohjelmaa oli niin kutsuvieraille kuin meille opiskelijoillekin, pääsimme osallistumaan erilaisiin pajoihin ja kuuntelemaan luentoja.
Itse tein pajoissa kaksi kukkaa erilaisilla tekniikoilla, tämä yllä oleva koottiin valmiista paloista liiman ja kuparilangan avulla, ja alempi huovutettiin esihuovutetusta villasta käyttämällä sekä neulahuovutusta että perinteistä menetelmää.




Etulalla oma kukkani.


Saimme tehtäväksi luoda avajaisiin teokset teemalla valo ja varjo. Meidän pieni ryhmämme teki huoneasetelman, missä ikkunan toisella puolella on pala vanhaa aikaa ja toisella uutta. Vanhalle puolelle kirjoin etupistoin pienen pellavapöytäliinan, toinen ryhmän jäsen ompeli tyynynpäällisen uudelle puolelle. Molemmilta puolilta ikkunaa löytyy teemaan sopivat lamput, lisäksi ikkuna kuvastaa valoa.