maanantai 15. toukokuuta 2017

Pantatoppiprojekti Pyhävaatteelle

Koin ihan mielettömän onnenpotkun.
Joululomalla ajatus koulun kevään kuvioista tuntui kaukaisilta, suurilta ja vähän ahdistaviltakin. Olisi edessä viimeisten kuukausien puserrus, jolloin olisi saatava nippuun oma osaaminen ja luotava pohjaa tulevaisuuden työllistymiselle.

Täysin yllättäen mulle tarjottiin mahdollisuutta päästä tekemään Pyhävaatteelle pappien käyttämää vaatetusta. Yksi akuuteimmista ongelmista oli kuulemma epäkäytännöllinen paidan/neuletakin/mekon tms alla käytettävä irtokaulus, mikä helposti lähtee pyörimään tai nousemaan pääntieltä esiin. Tätä varten luonnostelin erilaisia käytännöllisempiä vaihtoehtoja ja päädyin kokeilemaan hihatonta trikootoppia pantakauluslisällä.

Alusta se oli aloitettava, eli tutkittava olemassaolevan kauluksen rakennetta, että mitenkäs sen valkoisen lärpykkeen sinne saakaan laitettua.. Piirtelin mielikuvitukseni tueksi rakennetta luonnoslehtiöön, taittelin paperista malleja ja lopulta ompelin kankaasta toimivan kujan. Helpottava ahaa-elämys!
Seuraavaksi piti miettiä niskaan tulevaa kiinnitystä. Vaihtoehtoja on miljoona, on nappia, nepparia, vetoketjua, halkiotyyppejä lukematon määrä, tai siltä se tuntui. Vielä kun yhdistää trikooseen joustamatonta puuvillaa, on löydettävä sellainen ratkaisu, mikä on helppo ommella ja käytössä kestävä.
Tein tästäkin taas kokeiluja, kuviin päätyi vain pari.





Palaset alkoi loksahdella kohdalleen, halkio tuntui toimivalta ja kauluksen mysteeri oli ratkaistu.
Pääsin miehustan kimppuun. Piirsin neulepaidan peruskaavalla hihattoman, minkä aika huolimattomasti leikkasin koulun protoaarrelaatikosta löytyneestä trikoosta. Oltiin jo selkeästi oikeilla jäljillä, mutta istuvuus oli päin honkia ja materiaali aivan liian lörppö.
Tämän takia niitä protoja väännetään monta.




Hioin niskahalkiota vielä ja samalla testasin miehustaa toisenlaisesta trikoosta ja tällä kertaa lyhyemmällä mallilla. Ei toiminut, ei.. Nää on näitä hetkiä, kun tuntuu, että työ on hyyyyvin tahmeaa.


Viimein kaavoitus ja istuvuus asettui kohdilleen, ja pääsin tekemään koeversiota jo oikeamman näköisestä trikoosta. Tässä taitaa olla vielä 100% puuvillatrikoo, mutta väri ja saumarakenteet jo lopullisia. Myöhemmät topit kaikki tehty puuvilla-elastaanitrikoosta.
Niskaan halusin nepparit, niiden metsästäminen ja kiinnittäminen olisi jo ihan oman postauksen arvoinen tarina. Tässä kuitenkin rankasti lyhennetty versio: valitsin mustat rengasnepparit. :D
Kädentiet ja helmat kanttasin resorilla, muutaman topin jälkeen päädyin nekin tekemään samalla trikoolla, kuin miehusta. Ei poimuta niin paljoa, kuin resorikantti.
Kaulus Perla-puuvillaa, ihana työstää eikä kutistu.


Toppia saatavana lyhyen lisäksi lantiolle yltävää pitkää versiota, istuvuudeltaan unisex-malli sopii siis jokaiselle sukupuoleen katsomatta.
Olat mitoitin niin, että päällä voisi käyttää avarampaakin pääntietä, mutta ei menisi hihojen kanssa hankalasti ryttyyn. Käyttökokemuksia otan vastaan enemmän, kuin mielelläni!

Näinkin yksinkertaisessa vaatteessa on yllättävän paljon mietittävää. Jopa lappujen paikkaa ja ompelujärjestystä olen veivannut ja hionut, jotta ommeltavuus ja käytettävyys olisi mahdollisimman hyviä.

 Seuraa vielä erinäinen läjä kuvia työvaiheista. Sarjatyö on ihanaa kun siihen pääsee uppoutumaan, mutta mulla on vielä aika artesaanimaisen taiteellinen ote järjestyksen ylläpitämiseen. :D








Pantatoppeja on saatavana myös sinisenä! Vihreitä tulossa myös. On muuten oma haasteensa löytää eri valmistajilta toisiinsa sopivat värit trikoosta ja kauluksen puuvillasta, kun ei edes samalta valmistajalta niitä löydä. Lopulta etsintä kuitenkin tuottaa aina tulosta.


Kertakaikkiaan ihana kevät oli pantatoppiprojektin kanssa, siihen sain näppärästi nidottua pari jaksoa näyttöineen ja työssäoppimisen. Asiakkailta on tullut erittäin kannustavaa palautetta, ei sitä tunnetta voi sanoin kuvailla, kun on saanut olla ratkaisemassa monen ihmisen päivittäistä ongelmaa.
Jokainen toppi on ommeltu rakkaudella ja suurta mielihyvää tuntien, aiijjai kun rakastan tätä työtä!

Ps: Oman topin pääset tilaamaan täältä.