keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Pitkästä aikaa...

Pieni tauko bloggaamisessa oli, kun kamera oli omilla teillään hetken.
Nyt joitain kuulumisia tähän. :)

Kevät ja sen mukana tullut valo tekee tosiaan ihmeitä. Ihan eri tavalla saa pidettyä arjen pyörimässä!
Nyt kun Oskari on 3kk, alkaa vasta tuntumaan että tähän kahden lapsen arkeen on sen verran tottunut, ettei hommat kaadu niskaan. Turhista en jaksa kuitenkaan stressata (huomatkaa jouluverhot kuvassa), vaan tärkeintä on että perheellä on ruokaa ja puhdasta vaatetta.

Vaatteista puheenollen, pitäisköhän tehdä postaus lasten tämän hetken lempparivaatteista? Omiani en kehtaa esitellä, kun kaikki on tällä hetkellä joko ylisuuria, liian pieniä tai rikkinäisiä. Raskauskiloja oli tänä aamuna jäljellä enää kolme tai neljä, eli enköhän kohta pääse omaakin vaatekaappia päivittämään. :)

Elli on aloittanut todellisen ite-iän, tyttö on yhtäkkiä alkanut syömään kaiken itse, pukemaan lähestulkoon itse, kävelemään ulkosalla NIIN itse ettei häntä saisi edes muistuttaa kävelemisestä kun meinaa jäädä pitkiksi ajoiksi haaveilemaan paikalleen...

Ellin juhla-look ja vieno poseeraus...

...ja Oskarin myös...

Aventista sen verran, että edelleen tuntuu toimivalta ja kätevältä pumppu, Oskarille kelpaa hyvin Aventin tuttipullot vaikka usein ei pullosta juo, myös tutit kelpaa vaikka kranttu meinaa monien tuttien suhteen olla.
Nyt mua kaivataan..

tiistai 14. helmikuuta 2012

Iloa ja huolta

Ensin se ilo. :)
Oletteko ikinä kokeilleet naurujoogaa? Suosittelen!
Olin viikonloppuna ystävän polttareissa, jonne tilattiin Onnellisuusopistosta Annukka pitämään naurujoogaa. Ihan alkuun sai vähän tehdä töitä että unohti kankeuden eikä miettinyt että miltähän nyt näytän kun hyppelen ympäri huonetta pitäen kummallisia ääniä.. Pian homma alkoi luistamaan, ja hauskaa oli! Tunnin jälkeen nauraminen tuntui kehossa, endorfiinit virtasi ja päätä kiristänyt stressi oli unohtunut kokonaan. Nauramisesta sai ihan kunnon hien pintaan!
Opettaja kertoi että keho ei näe eroa spontaanin ja tietoisesti aloitetun naurun välillä, vaan tekonaurusta saa samat hyödyt mitä aidostakin. Tietenkin tunnilla tekonauru muuttui ihan aidoksi, ei voinut olla nauramatta kun kuunteli ympärillä kymmenen ihmisen hekottelua. Opettajamme osasi naurun hiipuessa lietsoa taas kaikki nauramaan mahat kippuralla. Erittäin hauska kokemus!


Toiseksi sitten huoli.
Nimittäin tämän pojan allergia. Viime viikolla yhtenä iltana erehdyin syömään muutaman sipsin, kun en tarkistanut tuoteselosteesta että nehän sisälsivät maitoa. Seuraava yö oli yhtä kitinää, aamulla poika jo huusi suoraa huutoa joka jatkui iltaan, ja vasta toisen päivän iltana alkoi oireet helpottamaan. Posket helotti punaista ihottumaa ja Oskarin olo oli selvästi tuskainen. Ja kaikki vaan siksi, että söin kourallisen sipsejä! En olettanut että sipseissä voisi olla maitoa, mutta enää ei näköjään pidä olettaa mitään.
Onko kenelläkään kokemusta yhtä rajusta allergiasta? Millon on alkanut helpottamaan ja lapsi taas sietämään jotenkuten kyseistä ruoka-ainetta?

Aventin paketti!

Aventin paketti tuli eilen postista, ja käsikäyttöisen rintapumpun lisäksi Avent lähetti kaksi tuttipulloa, kaksi tuttia ja nokkamukin! Iso kiitos! :)
Tänään aamulla pääsin jo pumppua testaamaan, ja ensivaikutelma on hyvä, pumppu on jämäkkä ja imu tehokas. Osat on helppo irroittaa ja koota, ja pumpun rungon puhdistus on todella helppoa edelliseen pumppuuni verrattuna.



Kuvan laatu on huono kun jouduin käyttämään kännykän kameraa, pokkari unohtui kavereiden kämpälle ja saan sen vasta parin viikon päästä takaisin.

keskiviikko 8. helmikuuta 2012

Meidän talvea

Voisin tässä pikaisesti kertoa meidän talven kuulumisia.

Pieni poikamme, Oskari nimeltään, syntyi Marraskuun loppupuolella.
Synnytys oli nopea ja helppo, ja toipuminen kävi äkkiä. Onneksi niin, sillä parin viikon iässä vauvasta alkoi tulla itkuinen. Kuukauden vanhana poika käytännössä huusi öisin yhdestä yhdeksään eikä muukaan perhe saanut nukuttua. Neuvolan kehotuksesta kokeilin maidotonta dieettiä, ja nopeasti nähtiin tuloksia. Pojan poskista katosi ihottuma, tuotokset vaipassa muuttui vihreistä keltaisiksi ja öisin alkoi uni maistua!
Oskari on edelleen erittäin herkkä itkemään ja aina välillä poskiin lehahtaa punaista ihottumaa jonkun vielä tuntemattoman ruoka-aineen vaikutuksesta. Mutta öisin me nukutaan jopa seitsemänkin tuntia putkeen!
Oskari on äärimmäisen hurmaava ja täydellinen, tietenkin. :)

Ellistä on tullut jo 2-vuotias tahtoikäinen prinsessa. Pikkuveljen syntymä sekoitti tyttösen elämän aika tehokkaasti, nukkumaanmenosta tuli temppuilua ja vähäisetkin pottailut alkoivat olla työn takana. Viimeisten viikkojen aikana on alkanut taas näyttämään siltä että perus arkirutiinit saattaisi sujua ilman pahimpia tahtojen taisteluita.
Puhetta tulee tytöltä taukoamatta ja aamusta iltaan Elli valmistaa ruokaa nallelle ja nukelle, työntelee niitä nukenrattaissa, vaihtaa vaippaa... Touhua täynnä koko "tinttadi" (Elli kutsuu välillä itse itseään tällä nimellä).


Joulun jälkeen olen taas saanut aloitettua molemmille lapsille kestovaippailun, öisin ja reissussa pidetään vain kertakäyttöisiä. Nyt vaan ihmettelen, miksi kestoilu edes oli tauolla! Täällä kotona kuitenkin tulee pääasiassa oltua niin aikaa pyykin pyörittämiseen kyllä riittää, kun ei pakkasten takia olla päästy vauvan kanssa ulos ja ihmisten ilmoille useinkaan. Eikä se pyykkääminen tosiasiassa ole edes mikään vaiva, konehan sen hoitaa.

Ompelukoneet on tällä hetkellä sivussa. Aikaa ei yksinkertaisesti ole ompeluun, kun Oskari asuu mun sylissä ja pinnasänkykin vie ompelukoneen paikan meidän makkarista. Jospa sitä taas joskus! Sitten kun me voitetaan loton pääpotti niin mulla on oma ompeluhuone ja kangasvarasto ja aikaa harrastaa jne... :D
Nyt pitäisi hipsiä nukkumaan, mutta sitä ennen kurkkaus fb:n koukuttavimpaan ryhmään, terveisiä vaan teille Joulumammat. ;)

tiistai 7. helmikuuta 2012

Esittäytyminen

Osallistuin facebookin kautta Aventin kilpailuun, jonne hakemuksen lähettämällä saattoi voittaa testailtavakseen Avent-rintapumpun (vaiko kaksikin? Se selviää ilmeisesti tällä viikolla). Ja minut valittiin yhdeksi testaajaksi!
Vastineeksi pumpu(i)sta Avent toivoi testaajan kirjoittavan kokemuksistaan blogiin.
Aventia varten nyt esittäydyn tässä pikaisesti, te vakilukijathan minut jollain tavalla tunnettekin. :)

Olen 22-vuotias vaimo ja kahden lapsen äiti pk-seudulta. Sydäntäni lähellä perheeni lisäksi on käsityöharrastus, kierrättäminen ja kirppistely. Tämmöinen vihertävä luonnonystävä olen. :)
Syy kilpailuun osallistumiseen oli oikea tarve tuollaiselle hyvälle pumpulle. Kuopuksellamme, marraskuun loppupuolella syntyneellä pojalla, on aika ärhäkkä maitoallergia. Tuon takia en ole voinut jättää pientä isänsäkään hoitoon esim. lääkärikäyntien tai muiden pakollisten juttujen ajaksi, koska korviketta lehmänmaitopohjaisena ei voi pojalle tarjota.
Synnytyksen jälkeen sain aikamoisen määrän varasapuskaa pakkaseen lypsettyä kun sitä tuli ihan itsestään, mutta nyt siihen tarvittaisiin jo joku helpompi konsti. Ja siis tämä pakkasessa oleva maitohan ei enää kelpaa, sillä sillon söin vielä maitotuotteita.
Minulla on ennestään yksi pumppu, marketin halvin Emma-merkkinen, joka falskaa monesta kohtaa ja sitä käyttäessä pitää lisäksi lypsää että maitoa saa tulemaan. Eli ihan yhtä tyhjän kanssa.

Valituksi tulemisesta olen todella innoissani! Käyttökokemuksia pääsen kertomaan tänne sitten kun saan Avent-paketin postista. :)

Äkkiseltään luettuna sekavaa tekstiä, mutta lapsukaiset on aikas vaativalla tuulella ja olen kirjoittanut tätä puolikas lause kerrallaan.. :)

sunnuntai 5. helmikuuta 2012

Uuden blogin aloitus

Tämä blogi on jatkoa edelliselle blogilleni, vuodatuksessa olevalle Karamellipuulle.
Tästä on tarkoitus pikkuhiljaa tehdä enemmän itseni näköinen. Postausten sisältö ei tule ratkaisevasti muuttumaan, aion edelleen pitää Karamellipuun lähinnä käsityöblogina. Tällä hetkellä elämäntilanne vaan on semmoinen ettei aikaa käsitöille ole, joten tulen nyt kertomaan enemmän myös perheemme arjesta.

Edellinen blogi jää talteen lueskeltavaksi, mutta uudet postaukset tulee jatkossa tänne.
Tervetuloa, lukijani! :)