Villalankojen värjäystä ja koneella neulontaa

Kävimme syksyllä koulussa villan värjäyskurssin, missä kokeiltiin sekä happo- että kasvivärjäystä. Taas yksi taito, mitä olisi ihana syventää enemmän! Happovärjäys oli matematiikan ja kokeilun sekoitusta, sillä sai aikaan kirkkaita värejä. Kasvivärjäys oli ihanaa, luovaa hulluutta ja kokeilua! Kasvivärjättyjen lankojen värit ovat murrettuja ja pitkälle ruskean, keltaisen ja vihreän eri sävyjä. Niin kauniita!

Alussa on kattila ja valkoista lankaa.



Tässä happovärjättyjä Novitan Wooleja, keskellä olevat vaaleat turkoosit on minun ja parini värjäämiä. Jälki oli hieman epätasaista, mutta se teki valmiiseen neuleeseen kauniin meleeratun pinnan.

Alla myös punainen vyyhti on meidän, happoväreillä värjätty.

Tämä on värjätty erilaisilla havupuiden oksilla, pohjalla luonnonvalkoinen "seiskaveikka". Todellisuudessa väri on kellertävän vihertävä.

Näistä langoista sitten piti saada valmista myyntiin. Tutustuimme neulekoneeseen, mikä herätti suuria tunteita jokaisessa siihen koskeneessa. :D Äärimmäiset onnistumisen ja turhautumisen tunteet vaihteli hyvinkin lyhyessä ajassa. Hirmuisen hauska väline silloin, kun kaikki menee hyvin! Todella nopeasti saa siistiä jälkeä aikaan, kavennukset ja lisäykset tehdään yksi neula kerrallaan silmukoita nostelemalla ja esimerkiksi kirjo- tai pitsineuletta voi tehdä helposti eräänlaisen reikäkortin avulla. Mutta silloin, kun koneella on huono päivä tai sille ei puhu kauniisti, voi saada yhdellä vedolla suurta tuhoa aikaan. (Koneen takana olevat ikkunat ovat toistaiseksi ehjät...)

Lopulta ystävystyin tuon kapineen kanssa ja sain aikaan nämä ranteenlämmittimet. Juuri kun alkoi olla kivaa, aika loppui, ja ikävä jäi.
Alareunassa pykäreunainen valejoustinkäänne, välissä kirjoneuletta ja päättely läppäkoukulla. Tässä näkyy kivasti tuon turkoosin langan elävä väri, raikkaan näköinen yhdistettynä valkoiseen.